Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2026.

Salaisuus

Kuva
Minun oli oltava nykyään tarkkana. Kiinteistönvälittäjän auton ajaessa pihaan minun oli valmistauduttava menemään ulos ja huutamaan törkeyksiä. Taloon ei saisi muuttaa kukaan vielä pitkään aikaan. Talon takapiha oli täynnä salaisuuksia, niin minun kuin entisten naapureidenkin. Harmi, että naapurit olivat kuolleet ennen aikojaan ja että olin nyt vastuussa heidänkin talostaan. Minun oli viivytettävä talon myyntiä siihen saakka, että hinta putoaisi ja saisin ostettua talon itselleni. Erityisen huolestuttava oli takakuisti. Jos talo päätyisi ulkopuolisille, ensimmäisenä lähtisi vanha, sammaloitunut kukkaruukku. Sen alta paljastuisi sellaista, minkä takia koko takapiha käännettäisiin ympäri. Auto ajoi pihaan. Näyttö oli alkamassa. Panin takin niskaani ja lähdin ulos. Viikon 5/2026 krapu-aihe on Caran kuva. Krapuni inspiraationa toimi https://susupetalsanat.wordpress.com/2026/01/25/naapuri/ Krapu on otsikko mukaan lukien tasan 100 sanan teksti. Krapun tarjoilee  SusuPetal ©San...

Veitsi

Nappasin veitsen tukista, panin pipon ja toppatakin päälleni ja menin kuistille seisomaan. Hän nousi autosta ja lähti kävelemään minua kohti. Minun ei tarvinnut huutaa ”seis”, sillä hän näki veitsen kädessäni, hätkähti ja pysähtyi niille sijoilleen. -              Mitä helv… hän aloitti, mutta sanat loppuivat. -             Voit lähteä saman tien, sanoin viileästi. -             Sinä olet aivan hullu, hän korahti ja tuijotti minua. -             Miten niin? kysyin. - Olen vain menossa raparpereja hakemaan. Hän kääntyi kannoiltaan, meni autoonsa, pamautti oven kiinni ja ajoi tiehensä. Menin sisään. Lysähdin eteisen lattialle. Kohtaaminen oli kestänyt minuutin, mutta tuntui tunnilta. Huomenna asennettaisiin valvontakamerat, sitten olisi turvallisempaa. Viikon 4/2026 krapu-sanat ovat hätkähtää, seis, tunti Krapu on otsikko mukaan lukien tasan 100 sanan te...

Tammikuu

Antti makasi sohvalla ja katseli kattoon. Tammikuu. Mahdollisuus tehdä muutoksia elämässään. Voisi aloittaa tipattoman ja sokerittoman tammikuun, mutta mitä järkeä on elämässä, josta ei voi nauttia. Mitäs ravintoympyrä sanoikaan, kasviksia pitäisi lisätä. Antti käveli keittiöön ja löysi banaanin. Tämä saisi kelvata. Liikuntaa voisi lisätä. Antti penkoi makuuhuoneen laatikoita ja löysi etsimänsä: aktiivisuusrannekkeen. Mutta tätä varten tarvittiin joku äppi puhelimeen. Antti heitti rannekkeen takaisin laatikkoon ja laahusti banaanin kanssa olohuoneeseen. Elämähän oli hyvää näin, mitään ei tarvinnut muuttaa. Antti näki, miten koirasmetso lehahti pihaan. Hän nappasi aseen, avasi tuuletusikkunan ja ampua jysäytti metson kuoliaaksi. Tätä varten tammikuut olivat, koirasmetsojen metsästämiseen. Viikon 3 krapusanat ovat koiras, ravinto, aktiivisuus . Krapu on otsikko mukaan luettuna tasan sadan sanan tarina.  Krapun tarjoilee SusuPetal ©SanaKanerva

Huono nainen

Älkää ikinä koskaan tarjotko minulle alkoholia. Selvin päin on olemassa mahdollisuus, että hallitsen itseni, mutta alkoholi tekee minusta huonon naisen. Humalassa minä tarjoudun kenelle tahansa miehelle ja saan heidät hullaantumaan. En välitä, onko kyseessä ystäväni, sisareni tai kampaajani aviomies. Humalassa en kunnioita ketään enkä mitään. Minä rikon avioliitot, omani ja muiden. Ja vain siksi, että minussa asuu pimeys, jota ei koskaan saisi päästää valloilleen. Siis itsenne vuoksi, älkää tarjotko minulle alkoholia. Säästäkää minut häpeältä ja säästäkää avioliittonne. Tässä kaupungissa on jo tarpeeksi naisia, jotka eivät katso minua silmiin. Päivittäin kuulen korvissani naisten pilkallisen naurun ja ihollani heidän halveksivat katseensa. Heidän ivansa sattuu minuun, sillä näenhän minä itsekin, miten naurettava minä tarvitsevuudessani olen. Miehet katselevat minua huvittuneina, kun olen niin säälittävä ja helppo janotessani heidän huomiotaan. Mutta minkä minä sille voin, että rakkau...

Kolmen sukupolven joulu

Aatonaattona katselin kävelylenkilläni täpötäyttä marketin parkkipaikkaa. Ihmiset työnsivät kärryjään hiekoitussorasta karhealla asfaltilla. Kärryjen pyörät vääntyilivät epätasaisella alustalla ja saivat ihmiset puskemaan ostoskasseista täysiä kärryjä tiukka ilme kasvoillaan. He lastasivat kassit autojensa takakonttiin, veivät kärryt katokseen ja kävelivät huojentuneina takaisin autoilleen. Heidän joulunsa oli alkamassa ja he olivat kerääntymässä yhteen kolmen sukupolven voimin nauttimaan hyvästä ruoasta ja toistensa seurasta. Olisin mielihyvin ottanut kaiken heidän stressinsä ja kiireensä itselleni. Minulle oli tulossa jälleen hiljainen aikuisten joulu, jota juuri ei tarvinnut valmistella. Vähät jouluruoat oli ostettu hyvissä ajoin ja lahjoja ei annettu. Vääränlainen joulu. Liian harras, liian tyhjä. Vain kerran aikuisikäni aikana olin saanut viettää joulun, joka oli minusta oikeanlainen. Viikkojen valmistelu ja vieraiden odotus. Leipomista ja huoneiden valmiiksi laittoa, kodin ko...

Mannerlaatat

Aamuyöstä heräsin kirskuntaan. Luulin ensin narskuttavani hampaitani yhteen, mutta ääni kuului kin  alempaa.  T ajusin ,  että  mannerlaatat minussa  hiertyivät  toisiaan vasten . Ne raapivat  toisiaan,  nous i vat vuoristoksi toistensa päälle  ja ratke si vat rotkoiksi. Minä hikoil i n magmaa .    Vielä eilen seisoin jään  siloittamalla  peruskalliolla ja katselin merta.  Tai niin luulin.  Peruskallioksi l uulemani kallio olikin hiekkakiveä, joka rapisi allani  murusiksi , j otka   nyt  tuli kuuma höyryävä  laava virta   kaappasi  kevyesti mukaansa   ja kuljetti   kohti merta.  Meri o li   höyryävä rikinkatkuinen helvetti , jossa  se, minkä ennen kuvittelin olevan turvallista ja vakaata , nou si  nyt  savuna taivaalle .     Entinen elämäni  oli nyt  vinkuvaa, kitisevää ja tärisevää ma nnerta laavavirtojen keskellä.   Havahd...