SanaKanerva

Elämäni muuttui, kun päätin alkaa uskoa valoisaan tulevaisuuteen. Aiemmin tulevaisuus näytti epävarmalta ja pelottavalta, ja varauduin alitajuisesti ennalta arvaamattomiin katastrofeihin ja romahduksiin.     Kun asennoiduin, että tulevaisuuteni on valoisa, elämäni sävy muuttui. Päätin, että kaikki mistä joudun luopumaan, tekee tilaa jollekin paremmalle, ja asiat aina järjestyvät. Olin itselleni turvallinen syli. Painava huolien taakka poistui hartioiltani. Minun ei tarvinnut enää tavoitella jotain parempaa, koska minun oli hyvä olla juuri nyt. Aiemmin olin rynnännyt milloin minkäkin haaveen tai tehtävän-joka-pitää-tehdä perässä, mutta nyt olin hölmön tyytyväinen siihen, mitä minulla jo oli. Minulle riitti onneksi auringonlasku, sininen taivas, järvenselkä ja pilvien alati muuttuva muoto. Viikon 17/2026 krapu-sanat ovat syli, poistua, rynnätä. Krapu on otsikko mukaan lukien tasan 100 sanan teksti. Krapun tarjoilee  SusuPetal ©SanaKanerva

Leikin, että jossain on täydellinen mies, joka tulee pelastamaan minut tylsästä ja tyhjästä elämästäni.   Hän veisi minut täyteen ja värikkääseen elämään, jossa olisin onnellinen elämäni loppuun asti. Leikin, että hänen kanssaan voisin viimein olla tyytyväinen itseeni. Leikin, että tämä mies olisit sinä! Alussa vaikuttikin, että olit valmis – jos et nyt pelastamaan – niin ainakin auttamaan minua kohti parempaa elämää. Sitten huomasin, että sinulla oli taipumus korostaa omaa erinomaisuuttasi minun kustannuksellani. Mieltäni on alkanut kaihertaa ajatus, että ehkä pelastajaa ei ole olemassa eikä tulossa. Unelma pelastajasta taisi olla leikkiä, johon aloin uskoa totena. Sadut eivät muutu todeksi, vaikka niitä kuinka leikkisi. Viikon 16/2026 krapun aiheena on LEIKKI. Krapu on otsikko mukaan lukien tasan 100 sanan teksti. Krapun tarjoilee  SusuPetal ©SanaKanerva

Avasin ulko-oven klo 6.30 ja järkytyin: tie kiilteli peilijäässä eikä hiekan murustakaan näkynyt missään. Vetäisin nastakengät jalkaan ja totesin heti, että nastat olivat liian kuluneet tähän säähän. Metallipiikit vain raapivat jään pintaa. Olin päässyt jo puolimatkaan, kun kaaduin ja luisuin loivasti viettävää rinnettä suoraan ojaan. Vilkaisin ympärilleni, että ei kai kukaan vain nähnyt ja lähdin sitten kiipeämään ojasta ylös. Piikit eivät pitäneet ja luisuin takaisin ojaan. Näin kauempana viemärin ritilän ja konttasin ojan pohjaa pitkin sen luo. Tarttumalla ritilään sain vedettyä itseni ylös ojasta ja kammettua itseni seisomaan. Huohotin hetken järkyttyneenä ja ajattelin, että vielä joskus nauran tälle makeasti. Viikon 15/2026 krapusanat ovat oja, ritilä, metalli. Krapu on otsikko mukaan lukien tasan 100 sanan teksti. Krapun tarjoilee  SusuPetal ©SanaKanerva

Ovellani seisoi vieras, aran oloinen nainen ojentaen minulle runokirjaa. Hän sanoi olevansa isäni veljen tytär. Muistin äitini joskus maininneen isäni juopon, mielisairaan runoilijaveljen, jota isänikään ei ollut tavannut vuosikymmeniin. Ilma ovellani tiheni, kun otin kirjan käteeni. -             Isä sanoi ennen kuolemaansa, että haluaa antaa tämän kirjoittamansa kirjan sinulle, tyttö sanoi. Avasin kirjan summamutkissa, ja silmiini osui lause: ”Lehdet leijuvat katujen lehmuksista pakoon”. Tunsin elämästäni puuttuneen palasen asettuvan paikoilleen. Tältä vanhempani olivat yrittäneet minua varjella: runoudelta, joka voi tehdä ihmisestä hullun ja juopon. Mutta se voi myös saada ruohon vihertämään ja linnut laulamaan. Katsoin tyttöä silmiin. Koti oli tullut luokseni. Viikon 14/2026 krapusanat ovat ilma, vieras, ruoho. Krapu on otsikko mukaan lukien tasan 100 sanan teksti. Krapun tarjoilee  SusuPetal Lainaus on Matti Kanervalan runosta Napoleon uneks...

Olin vihdoinkin tottunut siihen, että minun ei tarvinnut säästää ruokaostoksissa. Olin ollut töissä jo vuoden, ja nautin säännöllisen ansiotulon tuomasta vakaudesta. Pitkäaikaistyöttömyyteni ja köyhyyteni olivat vain ikävä välivaihe valmistumiseni jälkeen. Noukin pihdeillä kolme ciabattaa paperipussiin ja punnitsin ne. Vesi herahti kielelleni. Illalla herkuttelisin rapeilla, ilmavilla sämpylöillä. Puhelimeni kilahti ja avasin pikaviestisovelluksen. Ella oli linkannut viestiin uutisen, jonka otsikko jähmetti minut paikalleni. Yhteistoimintaneuvottelut alkaisivat työpaikassani ja sopeutustarve oli 30 henkilötyövuotta. Minä saisin kenkää varmasti. Olin viimeisin taloon tullut. Tuijotin pussia kädessäni. Punnittu pussi oli ostopäätös. En voinut laittaa sämpylöitä takaisin. Työttömyys ja pihistäminen alkaisivat taas. Vielä viimeisen kerran söisin ciabattat. Viikon 13/2026 krapun aiheena on alla oleva kuva. Krapu on otsikko mukaan lukien tasan 100 sanan teksti. Krapun tarjoilee  Susu...

Seisoin kallioleikkauksen reunalla ja tuijotin allani jylisevää moottoritietä. Meteli täytti pääni, mutta ei poistanut kohtalokkaita ajatuksiani: olin rakastunut väärään mieheen. Mies oli tuhonnut itsekunnioitukseni, mielenterveyteni ja talouteni. Se, mitä olin ennen ollut, oli valunut minusta ulos kuin sadevesi viemäriin, ja olin enää ontto kuori.   Nyt olin valmis siihen, mikä oli ainoa ulospääsy tästä musertavasta epätoivosta. Siirsin painon varpailleni, kun yhtäkkiä kuulin takaani hihkaisun. Käänsin katseeni ja näin muutaman metrin päässä takanani miehen lenkkivaatteissa. Hän ojensi kättään minua kohti ja sanoi: ”Älä tee sitä, aina löytyy joku muu ratkaisu”. Horjahdin taaksepäin ja tunsin hänen tarttuvan minuun, etten satuttaisi itseäni kaatuessani. Viikon 12/2026 krapusanat ovat valmis, viemäri, rakastunut. Krapu on otsikko mukaan lukien tasan 100 sanan teksti. Krapun tarjoilee  SusuPetal ©SanaKanerva

Turhaan pelkäsin, etten osaa luistella retkiluistimilla, minä ajattelin liukuessani jäällä vinhaa vauhtia. Työnsin sauvoilla vauhtia, ja ohitin kaunokeilla luistelevan tädin, joka antoi minulle tilaa ohitukseen. Turhaan pelkäsin sitä häpeää, etten osaisi, että kompuroisin ja kaatuisin ja minulle naurettaisiin. Luistelu oli ihanaa ja helppoa, enkä muistanut milloin olin ollut yhtä onnellinen. Minua harmitti omat rajoittavat uskomukseni: että en osaa ja että epäonnistuminen on hävettävää. Kaikenlaisiin lokeroihin minäkin itseni pakotan, ajattelin tuskastuneena. Olen itse pahin viholliseni, rajoittava piiskuri ja tuomari! Riisuin luistimet jalastani ja kävelin kahvilaan. Tilasin minttukaakaon ja tuijotin järvelle. Itsensä kanssa kun tulisi toimeen, niin se olisi jo paljon. Viikon 11/2026 krapusanat ovat  täti, luistelu, kaakao. Krapu on otsikko mukaan lukien tasan 100 sanan teksti. Krapun tarjoilee  SusuPetal ©SanaKanerva

Kuu oli lähes täysi, kun mies seisoi olohuoneen ikkunassa tuijottaen taivaalle. Sääennusteessa oli luvattu pilvistä yötä, ja siihen luottaen hän oli alkuillasta tehnyt sen, mitä piti tehdä. Nyt kuu kuitenkin paistoi pilvettömällä taivaalla valaisten omakotitaloalueen terävällä valollaan. Hänen oli pakko odottaa. Seuraava vaihe piti suorittaa mahdollisimman pimeässä. Hänen piti kävellä autolle, peittää auton kilvet, ajaa auto etuovelle ja kantaa mattoon kääritty ruumis takaluukkuun. Sen jälkeen hän ajaisi metsään hautaamaan ruumiin ja toivoisi, ettei häntä osattaisi yhdistää tähän veritekoon. Oli hän valmis menemään vankilaankin, mutta mieluummin hän eläisi viimeiset vuotensa vapaalla jalalla. Paksu pilvenreuna lähestyi kuuta lännestä ja mies valpastui. Viikon 10/2026 krapun tulee alkaa sanoilla Kuu oli lähes täysi. Krapuni sai inspiraation SusuPetalin krapusta ja tarinani sijoittuu aikaan ennen SusuPetalin tarinaa. SusuPetalin tarina on luettavissa osoitteessa https://susupetalsana...

Miksi taikina ei nouse? Hiiva oli tuoretta, maito kädenlämpöistä. Miksi juuri tänään? Anna ajatteli vihaisena. Kaikki oli kesken! Vauva heräisi kohta, kastepöytä oli pölyinen ja valkoinen liina silittämättä. Miksi kaikki jäi aina viime tippaan? Annaa alkoi itkettää. Tämä ei ollut sellaista, kuin hän oli ajatellut. Hän oli väsynyt, vauva itkeskeli paljon ja Aleksia ei kiinnostanut. Anoppi vaipui nostalgian vaaleanpunaiseen höttöön muistellessaan, kuinka ihanaa vauva-aika oli ollut. Anna kaatoi taikinan roskakoriin. Antaa olla, hän ajatteli. Ollaan sitten ilman pullaa. Mikä hätä tässä on? Syödään sitä, mitä on ja laitetaan ryppyinen liina pölyisen pöydän päälle. Minun elämäni on nyt tämän näköistä. Viikon 9/2026 krapusanat ovat  taikina, nostalgia, hätä. Krapu on otsikko mukaan lukien tasan 100 sanan teksti. Krapun tarjoilee  SusuPetal ©SanaKanerva

Hän kaatoi blenderiin lehtikaalin, vihreät viinirypäleet ja ruukkusalaatin jämät. Ehkä tämä voimajuoma auttaisi. ”Tästä tulee hyvä päivä”, hän vakuutti itselleen ja manifestoi itsensä saapumaan kotiin työpäivän jälkeen virkeänä ja energisenä. Smoothie maistui kitkerältä, mutta irvistellen hän joi sen viimeistä pisaraa myöten. Ahdistus tuntui puristuksena rintalastan alla, mutta hän yritti olla välittämättä siitä. Hän teki kaiken oikein: söi terveellisesti, joogasi, huolehti palautumisesta ja varasi unelle aikaa yhdeksän tuntia vuorokaudessa. Silti häntä väsytti ja ahdisti. Ulkona toukokuun taivas oli pilvien peitossa ja kevään eteneminen oli pysähtynyt. Voima pakeni hänen jäsenistään ja mielestään. ”Minä en jaksa”, hän ajatteli uupuneena, ja jatkoi matkaansa. Viikon 8/2026 krapusanat ovat taivas, voima, vihreä. Krapu on otsikko mukaan lukien tasan 100 sanan teksti. Krapun tarjoilee  SusuPetal ©SanaKanerva

Hän kattoi pöytään kahvikehrät, suklaakuivakakun ja lusikkaleivät ja taitteli kahvilautasille vaaleanpunaiset servietit. Yleensä hän ei panostanut kauneuteen vaan käytännöllisyyteen, mutta tänään oli toisin. Kaikki tulisivat! Hän oli pyytänyt ystävänpäiväkahville rakkaimmat ystävänsä, ja kaikki olisivat tulossa!   Hän muisti, miten joskus oli pelännyt ystävänpäivää. Pelännyt, että laittaisiko kukaan hänelle viestiä? Muistaisiko kukaan häntä? Aina joku oli muistanut. Pikkuhiljaa hän oli rohkaistunut itsekin laittamaan ystävänpäiväviestejä, ja tänä vuonna hän ensimmäistä kertaa pyysi ystävät kahville juhlimaan ystävyyttä.   Nykyään hän jo varovaisesti luotti siihen, että hänestä pidettiin, että hän oli tärkeä ja että hänellä oli merkitystä. Oveen koputettiin ja Alina astui sisään kukkakimppua ojentaen. Viikon 7/2026 krapujen aiheena on Ystävänpäivä Krapu on otsikko mukaan lukien tasan 100 sanan teksti. Krapun tarjoilee  SusuPetal ©SanaKanerva

Kollegat sanoivat, että jännitys helpottaisi ajan kanssa. Itseluottamuksen kasvaessa voisi olla luokan edessä rennosti ihmeempiä miettimättä. Mutta hänen kohdallaan asiat eivät olleet edenneet noin. Hän opetti jo kolmatta vuotta lukiossa biologiaa. Edelleen tuskanhiki kasteli hänen paitansa märäksi jokaisella tunnilla, ja hän joutui vaihtamaan paitaa puolenpäivän kohdalla. Syksyllä aloittanut uusi uskonnonopettaja oli ollut oppilaiden kanssa alusta saakka kuin kala vedessä. Hän nautti opettamisesta ja puhkui inspiraatiota. Oliko hän valinnut väärän alan? Vaihtoehtoja ei juurikaan ollut tällä koulutuksella. Ahdistus kietoi hänet otteeseensa. Oliko hän ajanut itsensä ammatilliseen umpikujaan näin nuorella iällä? Hänen oli pakko luottaa siihen, että jossain vaiheessa jännitys helpottaisi. Viikon 6/2026 krapusanat ovat uusi, tuskanhiki, kietoa. Krapu on otsikko mukaan lukien tasan 100 sanan teksti. Krapun tarjoilee  SusuPetal ©SanaKanerva

Minun oli oltava nykyään tarkkana. Kiinteistönvälittäjän auton ajaessa pihaan minun oli valmistauduttava menemään ulos ja huutamaan törkeyksiä. Taloon ei saisi muuttaa kukaan vielä pitkään aikaan. Talon takapiha oli täynnä salaisuuksia, niin minun kuin entisten naapureidenkin. Harmi, että naapurit olivat kuolleet ennen aikojaan ja että olin nyt vastuussa heidänkin talostaan. Minun oli viivytettävä talon myyntiä siihen saakka, että hinta putoaisi ja saisin ostettua talon itselleni. Erityisen huolestuttava oli takakuisti. Jos talo päätyisi ulkopuolisille, ensimmäisenä lähtisi vanha, sammaloitunut kukkaruukku. Sen alta paljastuisi sellaista, minkä takia koko takapiha käännettäisiin ympäri. Auto ajoi pihaan. Näyttö oli alkamassa. Panin takin niskaani ja lähdin ulos. Viikon 5/2026 krapu-aihe on Caran kuva. Krapuni inspiraationa toimi https://susupetalsanat.wordpress.com/2026/01/25/naapuri/ Krapu on otsikko mukaan lukien tasan 100 sanan teksti. Krapun tarjoilee  SusuPetal ©San...

Nappasin veitsen tukista, panin pipon ja toppatakin päälleni ja menin kuistille seisomaan. Hän nousi autosta ja lähti kävelemään minua kohti. Minun ei tarvinnut huutaa ”seis”, sillä hän näki veitsen kädessäni, hätkähti ja pysähtyi niille sijoilleen. -              Mitä helv… hän aloitti, mutta sanat loppuivat. -             Voit lähteä saman tien, sanoin viileästi. -             Sinä olet aivan hullu, hän korahti ja tuijotti minua. -             Miten niin? kysyin. - Olen vain menossa raparpereja hakemaan. Hän kääntyi kannoiltaan, meni autoonsa, pamautti oven kiinni ja ajoi tiehensä. Menin sisään. Lysähdin eteisen lattialle. Kohtaaminen oli kestänyt minuutin, mutta tuntui tunnilta. Huomenna asennettaisiin valvontakamerat, sitten olisi turvallisempaa. Viikon 4/2026 krapu-sanat ovat hätkähtää, seis, tunti Krapu on otsikko mukaan lukien tasan 100 sanan te...

Antti makasi sohvalla ja katseli kattoon. Tammikuu. Mahdollisuus tehdä muutoksia elämässään. Voisi aloittaa tipattoman ja sokerittoman tammikuun, mutta mitä järkeä on elämässä, josta ei voi nauttia. Mitäs ravintoympyrä sanoikaan, kasviksia pitäisi lisätä. Antti käveli keittiöön ja löysi banaanin. Tämä saisi kelvata. Liikuntaa voisi lisätä. Antti penkoi makuuhuoneen laatikoita ja löysi etsimänsä: aktiivisuusrannekkeen. Mutta tätä varten tarvittiin joku äppi puhelimeen. Antti heitti rannekkeen takaisin laatikkoon ja laahusti banaanin kanssa olohuoneeseen. Elämähän oli hyvää näin, mitään ei tarvinnut muuttaa. Antti näki, miten koirasmetso lehahti pihaan. Hän nappasi aseen, avasi tuuletusikkunan ja ampua jysäytti metson kuoliaaksi. Tätä varten tammikuut olivat, koirasmetsojen metsästämiseen. Viikon 3 krapusanat ovat koiras, ravinto, aktiivisuus . Krapu on otsikko mukaan luettuna tasan sadan sanan tarina.  Krapun tarjoilee SusuPetal ©SanaKanerva

Tänä vuonna haluan joululahjaksi joulustressin! Haluan aatonaattona työntää marketin täpötäydellä parkkipaikalla täyttä ostoskärryä, jonka pyörät vikuroivat hiekoitussorasta karhealla asfaltilla. Haluan nostaa auton takakontin täyteen painavia ostoskasseja, viedä vikuroivan ostoskärryn keräyspisteeseen ja kävellä huojentuneena takaisin autolle. Haluan saapua kassieni kanssa kotiin, jossa minua odottaa kolme meluisaa sukupolvea innokkaana purkamaan kassit. Minä en halua tätä stressitöntä joulua aikuisten kesken. En halua hyvissä ajoin ostettuja jouluruokia, hyvissä ajoin tehtyä joulusiivousta enkä sopimusta siitä, että tänä vuonna lahjoja ei osteta. Haluan keittiön pöydän ympärille niin paljon ihmisiä, että heitä ei saa kännykkäkameralla mahtumaan samaan kuvaan. Joulupukki, voisinko saada joulustressin, edes kerran elämässäni. Krapu on otsikko mukaan lukien tasan sadan sanan kirjoitus.  Tällä viikolla aiheena on JOULU. Krapun tarjoilee SusuPetal ©SanaKanerva