SanaKanerva

"Onnea on punainen tupa ja perunamaa”, minä sanoin napakasti ja sain hänet vaikenemaan. En ollut arvannut, että tämä olisi näin iso asia lapsilleni! Olivat varmaan luulleet, että saatuani omakotitalon myytyä muutan kerrostaloon ja alan ”harrastaa” niin kuin muutkin lesket. Minä olinkin ostanut omakotitalon maalta järven rannalta! ”Nyt tai ei koskaan on aika toteuttaa tämä unelma”, olin ajatellut ja tehnyt kaupat. Olihan minulla ikää ja sairauksiakin, mutta eikö juuri silloin halua katsella päivät pitkät järveä ja valvoa huonouniset yönsä linnunlaulua kuunnellen! Elämäni viimeiset vuodet eläisin niin kuin olin aina halunnut ja pärjäisin sitten miten pärjäisin. Ei selviytymisen tarvitse olla täydellistä. Viikon 36/2026 krapu alkaa sanoilla " Onnea on". Krapu on otsikko mukaan lukien tasan 100 sanan teksti. Krapun tarjoilee Caran    kanssa SusuPetal . ©SanaKanerva

Elämäni muuttui, kun päätin alkaa uskoa valoisaan tulevaisuuteen. Aiemmin tulevaisuus näytti epävarmalta ja pelottavalta, ja varauduin alitajuisesti ennalta arvaamattomiin katastrofeihin ja romahduksiin.     Kun asennoiduin, että tulevaisuuteni on valoisa, elämäni sävy muuttui. Päätin, että kaikki mistä joudun luopumaan, tekee tilaa jollekin paremmalle, ja asiat aina järjestyvät. Olin itselleni turvallinen syli. Painava huolien taakka poistui hartioiltani. Minun ei tarvinnut enää tavoitella jotain parempaa, koska minun oli hyvä olla juuri nyt. Aiemmin olin rynnännyt milloin minkäkin haaveen tai tehtävän-joka-pitää-tehdä perässä, mutta nyt olin hölmön tyytyväinen siihen, mitä minulla jo oli. Minulle riitti onneksi auringonlasku, sininen taivas, järvenselkä ja pilvien alati muuttuva muoto. Viikon 17/2026 krapu-sanat ovat syli, poistua, rynnätä. Krapu on otsikko mukaan lukien tasan 100 sanan teksti. Krapun tarjoilee  SusuPetal ©SanaKanerva

Olin vihdoinkin tottunut siihen, että minun ei tarvinnut säästää ruokaostoksissa. Olin ollut töissä jo vuoden, ja nautin säännöllisen ansiotulon tuomasta vakaudesta. Pitkäaikaistyöttömyyteni ja köyhyyteni olivat vain ikävä välivaihe valmistumiseni jälkeen. Noukin pihdeillä kolme ciabattaa paperipussiin ja punnitsin ne. Vesi herahti kielelleni. Illalla herkuttelisin rapeilla, ilmavilla sämpylöillä. Puhelimeni kilahti ja avasin pikaviestisovelluksen. Ella oli linkannut viestiin uutisen, jonka otsikko jähmetti minut paikalleni. Yhteistoimintaneuvottelut alkaisivat työpaikassani ja sopeutustarve oli 30 henkilötyövuotta. Minä saisin kenkää varmasti. Olin viimeisin taloon tullut. Tuijotin pussia kädessäni. Punnittu pussi oli ostopäätös. En voinut laittaa sämpylöitä takaisin. Työttömyys ja pihistäminen alkaisivat taas. Vielä viimeisen kerran söisin ciabattat. Viikon 13/2026 krapun aiheena on alla oleva kuva. Krapu on otsikko mukaan lukien tasan 100 sanan teksti. Krapun tarjoilee  Susu...

Miksi taikina ei nouse? Hiiva oli tuoretta, maito kädenlämpöistä. Miksi juuri tänään? Anna ajatteli vihaisena. Kaikki oli kesken! Vauva heräisi kohta, kastepöytä oli pölyinen ja valkoinen liina silittämättä. Miksi kaikki jäi aina viime tippaan? Annaa alkoi itkettää. Tämä ei ollut sellaista, kuin hän oli ajatellut. Hän oli väsynyt, vauva itkeskeli paljon ja Aleksia ei kiinnostanut. Anoppi vaipui nostalgian vaaleanpunaiseen höttöön muistellessaan, kuinka ihanaa vauva-aika oli ollut. Anna kaatoi taikinan roskakoriin. Antaa olla, hän ajatteli. Ollaan sitten ilman pullaa. Mikä hätä tässä on? Syödään sitä, mitä on ja laitetaan ryppyinen liina pölyisen pöydän päälle. Minun elämäni on nyt tämän näköistä. Viikon 9/2026 krapusanat ovat  taikina, nostalgia, hätä. Krapu on otsikko mukaan lukien tasan 100 sanan teksti. Krapun tarjoilee  SusuPetal ©SanaKanerva

Antti makasi sohvalla ja katseli kattoon. Tammikuu. Mahdollisuus tehdä muutoksia elämässään. Voisi aloittaa tipattoman ja sokerittoman tammikuun, mutta mitä järkeä on elämässä, josta ei voi nauttia. Mitäs ravintoympyrä sanoikaan, kasviksia pitäisi lisätä. Antti käveli keittiöön ja löysi banaanin. Tämä saisi kelvata. Liikuntaa voisi lisätä. Antti penkoi makuuhuoneen laatikoita ja löysi etsimänsä: aktiivisuusrannekkeen. Mutta tätä varten tarvittiin joku äppi puhelimeen. Antti heitti rannekkeen takaisin laatikkoon ja laahusti banaanin kanssa olohuoneeseen. Elämähän oli hyvää näin, mitään ei tarvinnut muuttaa. Antti näki, miten koirasmetso lehahti pihaan. Hän nappasi aseen, avasi tuuletusikkunan ja ampua jysäytti metson kuoliaaksi. Tätä varten tammikuut olivat, koirasmetsojen metsästämiseen. Viikon 3 krapusanat ovat koiras, ravinto, aktiivisuus . Krapu on otsikko mukaan luettuna tasan sadan sanan tarina.  Krapun tarjoilee SusuPetal ©SanaKanerva

Aamuyöstä heräsin kirskuntaan. Luulin ensin narskuttavani hampaitani yhteen, mutta ääni kuului kin  alempaa.  T ajusin ,  että  mannerlaatat minussa  hiertyivät  toisiaan vasten . Ne raapivat  toisiaan,  nous i vat vuoristoksi toistensa päälle  ja ratke si vat rotkoiksi. Minä hikoil i n magmaa .    Vielä eilen seisoin jään  siloittamalla  peruskalliolla ja katselin merta.  Tai niin luulin.  Peruskallioksi l uulemani kallio olikin hiekkakiveä, joka rapisi allani  murusiksi , j otka   nyt  tuli kuuma höyryävä  laava virta   kaappasi  kevyesti mukaansa   ja kuljetti   kohti merta.  Meri o li   höyryävä rikinkatkuinen helvetti , jossa  se, minkä ennen kuvittelin olevan turvallista ja vakaata , nou si  nyt  savuna taivaalle .     Entinen elämäni  oli nyt  vinkuvaa, kitisevää ja tärisevää ma nnerta laavavirtojen keskellä.   Havahd...