SanaKanerva

Miksi taikina ei nouse? Hiiva oli tuoretta, maito kädenlämpöistä. Miksi juuri tänään? Anna ajatteli vihaisena. Kaikki oli kesken! Vauva heräisi kohta, kastepöytä oli pölyinen ja valkoinen liina silittämättä. Miksi kaikki jäi aina viime tippaan? Annaa alkoi itkettää. Tämä ei ollut sellaista, kuin hän oli ajatellut. Hän oli väsynyt, vauva itkeskeli paljon ja Aleksia ei kiinnostanut. Anoppi vaipui nostalgian vaaleanpunaiseen höttöön muistellessaan, kuinka ihanaa vauva-aika oli ollut. Anna kaatoi taikinan roskakoriin. Antaa olla, hän ajatteli. Ollaan sitten ilman pullaa. Mikä hätä tässä on? Syödään sitä, mitä on ja laitetaan ryppyinen liina pölyisen pöydän päälle. Minun elämäni on nyt tämän näköistä. Viikon 9/2026 krapusanat ovat  taikina, nostalgia, hätä. Krapu on otsikko mukaan lukien tasan 100 sanan teksti. Krapun tarjoilee  SusuPetal ©SanaKanerva

Hän kaatoi blenderiin lehtikaalin, vihreät viinirypäleet ja ruukkusalaatin jämät. Ehkä tämä voimajuoma auttaisi. ”Tästä tulee hyvä päivä”, hän vakuutti itselleen ja manifestoi itsensä saapumaan kotiin työpäivän jälkeen virkeänä ja energisenä. Smoothie maistui kitkerältä, mutta irvistellen hän joi sen viimeistä pisaraa myöten. Ahdistus tuntui puristuksena rintalastan alla, mutta hän yritti olla välittämättä siitä. Hän teki kaiken oikein: söi terveellisesti, joogasi, huolehti palautumisesta ja varasi unelle aikaa yhdeksän tuntia vuorokaudessa. Silti häntä väsytti ja ahdisti. Ulkona toukokuun taivas oli pilvien peitossa ja kevään eteneminen oli pysähtynyt. Voima pakeni hänen jäsenistään ja mielestään. ”Minä en jaksa”, hän ajatteli uupuneena, ja jatkoi matkaansa. Viikon 8/2026 krapusanat ovat taivas, voima, vihreä. Krapu on otsikko mukaan lukien tasan 100 sanan teksti. Krapun tarjoilee  SusuPetal ©SanaKanerva