SanaKanerva

Miksi taikina ei nouse? Hiiva oli tuoretta, maito kädenlämpöistä. Miksi juuri tänään? Anna ajatteli vihaisena. Kaikki oli kesken! Vauva heräisi kohta, kastepöytä oli pölyinen ja valkoinen liina silittämättä. Miksi kaikki jäi aina viime tippaan? Annaa alkoi itkettää. Tämä ei ollut sellaista, kuin hän oli ajatellut. Hän oli väsynyt, vauva itkeskeli paljon ja Aleksia ei kiinnostanut. Anoppi vaipui nostalgian vaaleanpunaiseen höttöön muistellessaan, kuinka ihanaa vauva-aika oli ollut. Anna kaatoi taikinan roskakoriin. Antaa olla, hän ajatteli. Ollaan sitten ilman pullaa. Mikä hätä tässä on? Syödään sitä, mitä on ja laitetaan ryppyinen liina pölyisen pöydän päälle. Minun elämäni on nyt tämän näköistä. Viikon 9/2026 krapusanat ovat  taikina, nostalgia, hätä. Krapu on otsikko mukaan lukien tasan 100 sanan teksti. Krapun tarjoilee  SusuPetal ©SanaKanerva

Hän kaatoi blenderiin lehtikaalin, vihreät viinirypäleet ja ruukkusalaatin jämät. Ehkä tämä voimajuoma auttaisi. ”Tästä tulee hyvä päivä”, hän vakuutti itselleen ja manifestoi itsensä saapumaan kotiin työpäivän jälkeen virkeänä ja energisenä. Smoothie maistui kitkerältä, mutta irvistellen hän joi sen viimeistä pisaraa myöten. Ahdistus tuntui puristuksena rintalastan alla, mutta hän yritti olla välittämättä siitä. Hän teki kaiken oikein: söi terveellisesti, joogasi, huolehti palautumisesta ja varasi unelle aikaa yhdeksän tuntia vuorokaudessa. Silti häntä väsytti ja ahdisti. Ulkona toukokuun taivas oli pilvien peitossa ja kevään eteneminen oli pysähtynyt. Voima pakeni hänen jäsenistään ja mielestään. ”Minä en jaksa”, hän ajatteli uupuneena, ja jatkoi matkaansa. Viikon 8/2026 krapusanat ovat taivas, voima, vihreä. Krapu on otsikko mukaan lukien tasan 100 sanan teksti. Krapun tarjoilee  SusuPetal ©SanaKanerva

Hän kattoi pöytään kahvikehrät, suklaakuivakakun ja lusikkaleivät ja taitteli kahvilautasille vaaleanpunaiset servietit. Yleensä hän ei panostanut kauneuteen vaan käytännöllisyyteen, mutta tänään oli toisin. Kaikki tulisivat! Hän oli pyytänyt ystävänpäiväkahville rakkaimmat ystävänsä, ja kaikki olisivat tulossa!   Hän muisti, miten joskus oli pelännyt ystävänpäivää. Pelännyt, että laittaisiko kukaan hänelle viestiä? Muistaisiko kukaan häntä? Aina joku oli muistanut. Pikkuhiljaa hän oli rohkaistunut itsekin laittamaan ystävänpäiväviestejä, ja tänä vuonna hän ensimmäistä kertaa pyysi ystävät kahville juhlimaan ystävyyttä.   Nykyään hän jo varovaisesti luotti siihen, että hänestä pidettiin, että hän oli tärkeä ja että hänellä oli merkitystä. Oveen koputettiin ja Alina astui sisään kukkakimppua ojentaen. Viikon 7/2026 krapujen aiheena on Ystävänpäivä Krapu on otsikko mukaan lukien tasan 100 sanan teksti. Krapun tarjoilee  SusuPetal ©SanaKanerva

Kollegat sanoivat, että jännitys helpottaisi ajan kanssa. Itseluottamuksen kasvaessa voisi olla luokan edessä rennosti ihmeempiä miettimättä. Mutta hänen kohdallaan asiat eivät olleet edenneet noin. Hän opetti jo kolmatta vuotta lukiossa biologiaa. Edelleen tuskanhiki kasteli hänen paitansa märäksi jokaisella tunnilla, ja hän joutui vaihtamaan paitaa puolenpäivän kohdalla. Syksyllä aloittanut uusi uskonnonopettaja oli ollut oppilaiden kanssa alusta saakka kuin kala vedessä. Hän nautti opettamisesta ja puhkui inspiraatiota. Oliko hän valinnut väärän alan? Vaihtoehtoja ei juurikaan ollut tällä koulutuksella. Ahdistus kietoi hänet otteeseensa. Oliko hän ajanut itsensä ammatilliseen umpikujaan näin nuorella iällä? Hänen oli pakko luottaa siihen, että jossain vaiheessa jännitys helpottaisi. Viikon 6/2026 krapusanat ovat uusi, tuskanhiki, kietoa. Krapu on otsikko mukaan lukien tasan 100 sanan teksti. Krapun tarjoilee  SusuPetal ©SanaKanerva