Kosto
Luin tekstiviestisi ja hymyilin. Lentosi oli myöhästynyt, matkalaukkusi kadonneet ja niiden mukana myös kaikki talvivaatteesi. Värjöttelit nyt rautatieasemalla, ja kysyit minulta, olisiko minulla vielä jotain sinulle kuuluvaa lämmintä vaatetta varastossa. Vastasin kieltävästi, mutta sanoin kyyditseväni sinut asemalta hotellille. En hyvää hyvyyttäni, vaan nähdäkseni, kuinka kaunis on universumin kosto.
Tuuli kävi luoteesta ja nosti vaahtopäät
järvelle. Kävelit kohti autoani räntäsateessa kesäisissä vaatteissa ilmiselvästi
palellen. Silmieni eteen piirtyi näky samaiselta rautatieasemalta vuosien takaa:
vaimosi ja lapsesi onnistuneen pakonsa jälkeen juoksemassa räntäsateen läpi autolleni.
”Autoni lämmitys ei toimi”, sanoin valehtelematta, ja vilkaisin viluisia
kasvojasi. Kosto oli kauniin symmetrinen: sait sitä mitä tilasit.
Viikon 45/2026 krapun aiheena on KAUNEUS.
Krapu on otsikko mukaan lukien tasan 100 sanan teksti. Krapun tarjoilee Caran kanssa SusuPetal.
©SanaKanerva
Tarina avaa menneitä tapahtumia riittävästi, jotta lukija ymmärtää hyvin 'koston kauniin symmetrisyyden'. Ja kutkuttavaa mietittävää jäi silti, esim. mikä oli kertojaminän rooli...
VastaaPoistaKiitos AilaKaarina!
PoistaKosto palaa miehelle hänen palattuaan matkalta. Melkein hymyilin kun luin minkälainen oli vastaanotto. Samanlainen oli miehen entisen vaimon ja lasten pako aikoinaan. Oletan, että suhde oli särkynyt ja nyt nainen sai kostonsa.
VastaaPoistaKylmää kyytiä oli tarjolla. Kiitos Cara!
PoistaTodellakin, kylmää kyytiä tarjolla. Ja kostokin on hyvä tarjoilla kylmänä, silloin se kolahtaa kovimmin.
VastaaPoistaTaiten kirjoitettu tarina!
Kiitos Susu! Tuossapa oli herkullinen ajatus : "Kylmänä tarjoiltu kosto". Tuosta voisi lähteä liikkeelle vaikka romaani.
PoistaKoston kohteelle kirvelevän raakaa, ja kostajalle hunajaa edes hieman haavoihin.
VastaaPoista