Isoäiti

Isoäiti oli lempein ja valoisin ihminen, jonka tunsin.  Hän oli rauhallinen ja viisas nainen, ja hänen salattu, anarkistinen elämänsä tuli meille täytenä yllätyksenä.

Isoäidin asiakirjasalkusta löytyi hänen kuolemansa jälkeen pieni vihko, johon oli huolellisesti kirjattu eläinoikeus- ja ympäristöaktivismi-iskut, joihin isoäiti oli osallistunut. Järkyttynenä luimme, miten Isoäiti oli ollut toteuttamassa iskuja turkistarhoille ja teurastamoihin ja tyhjentänyt katumaastureiden renkaita öisin.  Vihkon takakannessa oli viesti, jossa isoäiti tunnusti murhanneensa kylällä asuneen, perhettään terrorisoineen isännän ja heittäneensä verisen aseen järveen.

Tänään marssin kulkueessa ja hoilotin ”Ei datakeskuksille!” Salaiset iskut olivat laimentuneet sukupolvien vaihtuessa lailliseksi vaikuttamiseksi, mutta olimme silti samaa ainesta, isoäiti ja minä.


Viikon 46/2026 krapusanat ovat salkku, verinen, viesti.

Krapu on otsikko mukaan lukien tasan 100 sanan teksti. Krapun tarjoilee Caran  kanssa SusuPetal.

©SanaKanerva

Kommentit

  1. SusuPetal9. marraskuuta 2026 klo 6.04

    Tämä toi mieleeni valokuvan, joka minusta on otettu aikanaan. Oli suuri rauhanmarssi, muistaakseni vuonna 1980 ja kannoin kylttiä, jossa luki: Ei naisia armeijaan. Riisukaamme miehetkin aseista.
    Ja nykyään naisetkin menevät armeijaan. Eikä aseita todellakaan ole riisuttu missään.
    Tunnen hengenheimolaisuutta isoäidin kanssa. Hän olisi varmaan lähtenyt mukaan myös Koijärvelle.
    Perheiden salaisuudet eivät aina ole luurankoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kanerva9. marraskuuta 2026 klo 9.45

      Mahtavaa, että olet osallistunut rauhanmarsseille! Niille olisi tarvetta nykyäänkin. Eivät rauhamarssit turhia olleet, vaikka vaikutukset ovat tähän päivään mennessä laimenneet. Nuorilla oli jotain mielenosoituksia Keski-Euroopassa viime keväänä. He protestoivat asevelvollisuutta tai jotain sinne päin. "Nämä eivät ole meidän sotiamme", he sanoivat. Tottahan se on. Muutama kaheli valtionpäämies sotkee maailman asiat ja kansalaisten pitäisi hyppiä sitten heidän pillinsä mukaan.

      Poista
  2. AilaKaarina9. marraskuuta 2026 klo 8.50

    Parasta ainesta ovatkin isoäiti ja kirjoittajaminä. Ehkä hyvä kuitenkin, ettei isoäidin jalanjälkiä ihan täysillä olla seurattu. Hieno krapu!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Opettaja

Kollegat sanoivat, että jännitys helpottaisi ajan kanssa. Itseluottamuksen kasvaessa voisi olla luokan edessä rennosti ihmeempiä miettimättä. Mutta hänen kohdallaan asiat eivät olleet edenneet noin. Hän opetti jo kolmatta vuotta lukiossa biologiaa. Edelleen tuskanhiki kasteli hänen paitansa märäksi jokaisella tunnilla, ja hän joutui vaihtamaan paitaa puolenpäivän kohdalla. Syksyllä aloittanut uusi uskonnonopettaja oli ollut oppilaiden kanssa alusta saakka kuin kala vedessä. Hän nautti opettamisesta ja puhkui inspiraatiota. Oliko hän valinnut väärän alan? Vaihtoehtoja ei juurikaan ollut tällä koulutuksella. Ahdistus kietoi hänet otteeseensa. Oliko hän ajanut itsensä ammatilliseen umpikujaan näin nuorella iällä? Hänen oli pakko luottaa siihen, että jossain vaiheessa jännitys helpottaisi. Viikon 6/2026 krapusanat ovat uusi, tuskanhiki, kietoa. Krapu on otsikko mukaan lukien tasan 100 sanan teksti. Krapun tarjoilee  SusuPetal ©SanaKanerva
Lue lisää

Runokirja

Ovellani seisoi vieras, aran oloinen nainen ojentaen minulle runokirjaa. Hän sanoi olevansa isäni veljen tytär. Muistin äitini joskus maininneen isäni juopon, mielisairaan runoilijaveljen, jota isänikään ei ollut tavannut vuosikymmeniin. Ilma ovellani tiheni, kun otin kirjan käteeni. -             Isä sanoi ennen kuolemaansa, että haluaa antaa tämän kirjoittamansa kirjan sinulle, tyttö sanoi. Avasin kirjan summamutkissa, ja silmiini osui lause: ”Lehdet leijuvat katujen lehmuksista pakoon”. Tunsin elämästäni puuttuneen palasen asettuvan paikoilleen. Tältä vanhempani olivat yrittäneet minua varjella: runoudelta, joka voi tehdä ihmisestä hullun ja juopon. Mutta se voi myös saada ruohon vihertämään ja linnut laulamaan. Katsoin tyttöä silmiin. Koti oli tullut luokseni. Viikon 14/2026 krapusanat ovat ilma, vieras, ruoho. Krapu on otsikko mukaan lukien tasan 100 sanan teksti. Krapun tarjoilee  SusuPetal Lainaus on Matti Kanervalan runosta Napoleon uneks...
Lue lisää

Leikki

Leikin, että jossain on täydellinen mies, joka tulee pelastamaan minut tylsästä ja tyhjästä elämästäni.   Hän veisi minut täyteen ja värikkääseen elämään, jossa olisin onnellinen elämäni loppuun asti. Leikin, että hänen kanssaan voisin viimein olla tyytyväinen itseeni. Leikin, että tämä mies olisit sinä! Alussa vaikuttikin, että olit valmis – jos et nyt pelastamaan – niin ainakin auttamaan minua kohti parempaa elämää. Sitten huomasin, että sinulla oli taipumus korostaa omaa erinomaisuuttasi minun kustannuksellani. Mieltäni on alkanut kaihertaa ajatus, että ehkä pelastajaa ei ole olemassa eikä tulossa. Unelma pelastajasta taisi olla leikkiä, johon aloin uskoa totena. Sadut eivät muutu todeksi, vaikka niitä kuinka leikkisi. Viikon 16/2026 krapun aiheena on LEIKKI. Krapu on otsikko mukaan lukien tasan 100 sanan teksti. Krapun tarjoilee  SusuPetal ©SanaKanerva
Lue lisää