Huono nainen
Älkää ikinä koskaan tarjotko minulle alkoholia. Selvin päin on olemassa mahdollisuus, että hallitsen itseni, mutta alkoholi tekee minusta huonon naisen. Humalassa minä tarjoudun kenelle tahansa miehelle ja saan heidät hullaantumaan. En välitä, onko kyseessä ystäväni, sisareni tai kampaajani aviomies. Humalassa en kunnioita ketään enkä mitään. Minä rikon avioliitot, omani ja muiden. Ja vain siksi, että minussa asuu pimeys, jota ei koskaan saisi päästää valloilleen. Siis itsenne vuoksi, älkää tarjotko minulle alkoholia. Säästäkää minut häpeältä ja säästäkää avioliittonne. Tässä kaupungissa on jo tarpeeksi naisia, jotka eivät katso minua silmiin.
Päivittäin kuulen korvissani naisten
pilkallisen naurun ja ihollani heidän halveksivat katseensa. Heidän ivansa
sattuu minuun, sillä näenhän minä itsekin, miten naurettava minä
tarvitsevuudessani olen. Miehet katselevat minua huvittuneina, kun olen niin
säälittävä ja helppo janotessani heidän huomiotaan. Mutta minkä minä sille
voin, että rakkauden nälkäni ei sammu? Tekisikö se minusta paremman ihmisen, jos
päättäisin vain olla nälkäinen ja tyytyisin pysyttelemään hengissä ystävyyden
rippusilla?
Olen opetellut kulkemaan
pystypäin, sillä katumuksen hyöty on rajallinen. On kannettava tekojensa
seuraukset ja suostuttava nälkään. On saatava ravintonsa katseista,
hyväksyvästä hymystä ja kosketuksista, jotka hipaisevat ihoani ohimennen,
vahingossa. Siis älkää tarjotko minulle alkoholia, sillä se yllyttää minun
nälkääni ja pimeys minussa tekee minusta varkaan. Varastan hetkellisen onnen
sieltä, mistä sen saan. Säästäkää minut häpeältä ja säästäkää avioliittonne.
Tässä kaupungissa on jo tarpeeksi naisia, jotka kulkevat ohitseni
tervehtimättä, hapan ilme kasvoillaan. Tarpeeksi miehiä, jotka mielenlaatunsa
mukaan katsovat minua joko häveten tai terävästi hymyillen samalla tietäen
minusta enemmän kuin on sopivaa. Minä olen huono nainen, viistoon kasvanut. Aina
valmis elämään väärin, löytämään oikeat asiat vääristä paikoista.
Älkää tarjotko minulle alkoholia,
sillä vain sillä tavoin saatan pystyä näyttelemään, että olen hyvä ihminen,
suoraksi ja rehdiksi oiennut, tapansa korjannut, lankeemuksensa hylännyt. Selvin
päin valheeni saattaa mennä teille täydestä ja hyväksytte minut joukkoonne.
Mikään ei silti ole valaissut pimeyttäni. Se on läpitunkematon, parantumaton
pimeys, jonka säilön sisääni, teidän viattomien katseilta piiloon. Olen kuori,
roolihenkilö tässä hyvien ihmisten näytelmässä. Minua voi aina katsoa alaspäin
ja tuntea ylemmyyttä omasta korkeasta moraalista ja paremmuudesta. Minä suostun
osaani, hyväksyn alentuvat ja paheksuvat katseet, sillä tulevathan ne aivan
aiheesta. Elän elämän reunoilla, rajavyöhykkeellä ja pientareella. Selvin päin
minä pysyn siellä enkä putoa pimeyteeni.
Muistoissani ovat kuitenkin
hellyyden hetket, rakkauden tunnustukset, ihailu ja intohimo sekä villi
vastuuttomuus, jotka pimeyteni on minulle antanut. Vain silloin olen ollut
elossa, vain huonona naisena minä olen se, joka minä oikeasti olen. Älkää silti
tarjotko minulle alkoholia, pimeään putoaminen kouraisee vatsassani,
hylkääminen koskee. Minun ja itsenne tähden, älkää tarjotko minulle alkoholia,
sillä minä olen huono nainen.
©SanaKanerva
Vau, mikä tarina. Taitavasti kirjoitat " huonon naisen" tuskasta. On helppoa tuomita, heittää kivellä sitä, joka on altavastaajana. Hyväksikäyttöä ei tunnusteta, niin julmaa kuin se onkin. Surullisinta se,että jäävät usein ilman apua. Rakkauden ja intohimon riippuvuus ja siihen liittyvä hylkäämisen tunne, on huonosti tunnustettu asia.
VastaaPoista